Puheenjohtajaksi vuosille 2027-2028 valittiin kansanedustaja Niina Malm, ja varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Helena Marttila.

Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa pääluottamusmiehenä.

Järjestö on Malmille tuttu jo lapsuudesta.

– Oma tieni tähän upeaan järjestöön alkoi Imatran Nuorten Kotkien kuviskerhosta 1990-luvun alussa. Sieltä sitten jatkettiin elämäni ensimmäiselle leirille kokemaan Lapin luonnon voima, Malm muistelee.

Hänelle järjestön merkitys on selvä.

– Nuoret Kotkat merkitsee minulle paikkaa, jossa jokainen lapsi voi loistaa omana itsenään ja kuulua porukkaan.

JÄRJESTÖN varapuheenjohtajana jatkaa espoolainen kansanedustaja Helena Marttila (s. 1984).

Ensimmäisellä kaudellaan hän on vahvistanut Nuorten Kotkien roolia vaikuttajajärjestönä. Marttila on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja sosionomi, ja hän on aiemmin työskennellyt lastensuojelussa.

– On tärkeää, että lasten oma ääni ja omat kokemukset kuuluvat, kun päätetään, mihin suuntaan yhteiskuntaa viedään, Marttila sanoo.

Tulevan kauden tavoitteista hän nostaa esiin lapsiköyhyyden vähentämisen.

– Tulevina vuosina Suomessa täytyy pystyä kääntämään köyhyydessä elävien lasten määrä jälleen laskuun, hän sanoo.

EDUSTAJISTO OTTI syyskokouksessa kantaa myös lapsiin kohdistuvaan arkiseen rasismiin. Ruma käytös näyttää muuttuneen yhteiskunnassa yhä hyväksytymmäksi.

Poliisin tietoon tulleita viharikosepäilyjä on nyt enemmän kuin aiemmin, järjestö muistuttaa. Lapsetkin kuulevat rasistisia huuteluita kaduilla ja koulumatkoillaan.

”Kun aikuinen pilkkaa lasta tämän taustan, kielen tai ihonvärin vuoksi, se on kiusaamista. Tältä lapsi ei pysty puolustautumaan, ja se vie häneltä turvallisuuden tunteen”, kannanotossa todetaan.

Nuoret Kotkat muistuttaa, että aikuisten pitää näyttää lapsille esimerkkiä toista ihmistä arvostavasta puheesta, puuttua rasismiin ja tukea sen kohteeksi joutuneita lapsia.

Järjestön mukaan suurin vastuu on päättäjillä, ja lapset tarvitsevat heiltä konkreettista apua tilanteen kääntämiseksi.